Chatbot ja tekoälyasetus: mitä sivustollasi pitää nyt kertoa

EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Jos sivustollasi on chatbot tai tuotat asiakkaille sisältöä tekoälyllä, velvoite koskee todennäköisesti sinua riippumatta siitä, ostitko toteutuksen vai teitkö sen itse. Tämä artikkeli käy läpi, mitä laki vaatii, keneltä, mihin mennessä ja miltä vaatimusten mukainen toteutus käytännössä näyttää.

Tämä on tiedotusta, ei oikeudellista neuvontaa. Kerron mitä säädös sanoo ja mistä se löytyy. Rajatapauksissa oman tilanteen arviointi kannattaa varmistaa juristilta.

Koskeeko tämä sinua? Kolme kysymystä

1. Onko sivustollasi chatbot tai muu botti, joka keskustelee ihmisen kanssa?

Jos on, käyttäjälle pitää kertoa, että hän asioi tekoälyn kanssa, paitsi jos se on olosuhteet huomioiden ilmeistä (50 artiklan 1 kohta). Käytännössä varminta on kertoa se joka tapauksessa: botin avausviesti, jossa lukee esimerkiksi "Olen tekoälyavustaja", täyttää vaatimuksen eikä maksa mitään. Tällä velvoitteella ei ole siirtymäaikaa: se koskee myös ennen elokuuta 2026 julkaistuja botteja.

2. Tuottaako palvelusi käyttäjille kuvaa, ääntä, videota tai tekstiä tekoälyllä?

Synteettistä sisältöä tuottavan järjestelmän on merkittävä tuotoksensa koneluettavasti niin, että ne ovat tunnistettavissa tekoälyn tuottamiksi (50 artiklan 2 kohta). Uusia järjestelmiä velvoite koskee heti; ennen 2.8.2026 markkinoille saatettujen järjestelmien on täytettävä merkintävaatimus viimeistään 2.12.2026 (111 artiklan 4 kohta). Tämä on se määräaika, joka monessa uutisessa mainitaan, ja on syytä huomata, että se koskee vain tätä merkintävelvoitetta, ei chatbotin ilmoitusvelvollisuutta.

3. Julkaisetko tekoälyllä tuotettua tekstiä tai kuvamanipulaatioita?

Aidon näköisistä kuva-, ääni- ja videomanipulaatioista eli syväväärennöksistä on kerrottava (50 artiklan 4 kohta). Velvoite on niiden julkaisijalla, ja selvästi taiteellisessa, satiirisessa tai fiktiivisessä teoksessa riittää kevyempi maininta. Tekoälyllä tuotettu teksti on ilmoitettava, jos sillä tiedotetaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista, kuten politiikasta, terveydestä tai kuluttajaturvallisuudesta. Velvoitteesta vapautuu, kun teksti on käynyt läpi ihmisen tekemän sisällöllisen tarkastuksen ja joku kantaa sen julkaisusta toimituksellisen vastuun. Komission mukaan pelkkä oikoluku ei ole tällaista tarkastusta. Tavallinen markkinointiteksti ei yleensä ole yleistä etua koskevaa tiedottamista lainkaan.

Teitkö botin itse? Silloin tämä koskee erityisesti sinua

Vuonna 2026 chatbotin tai pienen tekoälytyökalun rakentaa itse iltapäivässä, ja moni on niin tehnytkin. Siinä on yksi seuraus, jota harva tulee ajatelleeksi: kun rakennat järjestelmän itse, olet todennäköisesti myös asetuksen tarkoittama tarjoaja. Valmiissa palvelussa, joka toimii toimittajan nimellä, ilmoitusvelvollisuus on toimittajan. Jos teetät botin ja otat sen käyttöön omalla nimelläsi, tarjoaja olet todennäköisesti sinä (3 artiklan 3 kohta). Itse tehdyssä velvollisuus on joka tapauksessa sinun, eikä sitä voi sysätä kenellekään.

Hyvä uutinen: velvoitteen täyttäminen on lähes aina pieni työ. Huono uutinen: sen puuttumisen huomaa kuka tahansa, joka avaa bottisi ja tietää mitä katsoa.

Miltä kunnossa oleva toteutus näyttää

• Chatbot: avausviesti kertoo heti, että kyse on tekoälystä, ja tieto näkyy myös botin nimessä tai otsikossa. Ei riitä, että asia mainitaan tietosuojaselosteessa, vaan ilmoituksen pitää tavoittaa käyttäjä siinä hetkessä, kun keskustelu alkaa.
• Sisältögeneraattori: tuotettuihin tiedostoihin lisätään koneluettava merkintä, esimerkiksi metatietoihin. Toteutustapa riippuu sisältötyypistä, ja se kannattaa vaatia toimittajalta tai rakentaa osaksi omaa järjestelmää.
• Tekoälyteksti: jos julkaiset yleisen edun aiheista ilman ihmisen sisällöllistä tarkastusta tai ilman nimettyä toimituksellista vastuuta, kerro että teksti on tekoälyn tuottama. Jos tarkastat itse ja vastaat sisällöstä, dokumentoi käytäntösi, sillä se on samalla vastaus, jos joku kysyy.

Entä sakot?

Enimmäissakko 50 artiklan rikkomisesta on 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi (99 artiklan 4 kohta). Pk-yrityksille enimmäismäärä on näistä kahdesta pienempi (99 artiklan 6 kohta). Suomessa velvoitteiden noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ja seuraamusmaksun määrää seuraamusmaksulautakunta. Pelottelu ei silti ole tässä oikea sävy: arvioni mukaan pienelle yritykselle todennäköisin seuraamus on Traficomin korjauskehotus, ja isompi riski on asiakkaiden luottamus. Botti, joka esittää ihmistä, on huono löytö kenen tahansa asiakkaan tehdä, laista riippumatta.

Mitä kannattaa tehdä nyt

1. Avaa oma chatbottisi ja katso, kertooko se olevansa tekoäly. Jos ei kerro, lisää ilmoitus. Tämä on tyypillisesti yhden päivityksen asia.
2. Jos palvelusi tuottaa käyttäjille kuvia, ääntä, videota tai tekstiä, selvitä miten koneluettava merkintä on hoidettu. Vanhojen järjestelmien takaraja on 2.12.2026.
3. Kirjaa ylös, miten tekoälyllä tuotetut julkaisut tarkastetaan. Lyhytkin kirjallinen käytäntö riittää pitkälle.

Laajempi kokonaisuus (saavutettavuus, tietosuoja ja tekoälyasetus rinnakkain, rajoineen ja päivämäärineen) on käyty läpi artikkelissa kolme velvoitetta, jotka voivat koskea verkkopalveluasi.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö chatbotista kertoa käyttäjälle?

Pitää, ellei asia ole olosuhteista ilmeinen. Velvoitetta on sovellettu 2.8.2026 alkaen ilman siirtymäaikaa.

Koskeeko tämä itse tehtyä chatbotia?

Koskee, ja usein tiukemmin kuin ostettua: itse rakennetun järjestelmän tarjoaja olet todennäköisesti sinä, jolloin velvoitteen toteutus on omalla vastuullasi.

Pitääkö tekoälyllä kirjoitetut markkinointitekstit merkitä?

Yleensä ei. Ilmoitusvelvollisuus koskee tekstiä, jolla tiedotetaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista, ja tavallinen markkinointi ei yleensä ole sellaista. Jos teksti on sellaista, ilmoituksen voi jättää pois vain, kun ihminen on tarkastanut sen sisällön (pelkkä oikoluku ei riitä) ja joku kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun.

Mikä määräaika on 2.12.2026?

Vain synteettisen sisällön koneluettavan merkinnän takaraja ennen 2.8.2026 markkinoille tulleille järjestelmille. Chatbotin ilmoitusvelvollisuudella ei ole vastaavaa siirtymää.

Millainen sakko rikkomisesta voi tulla?

Enimmillään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia liikevaihdosta, pk-yritykselle näistä pienempi. Suomessa valvoja on Traficom. Pienelle yritykselle todennäköisin seuraamus on arvioni mukaan korjauskehotus, ja korjaus kannattaa tehdä ennen sitä.

Lähteet. Tekoälyasetus: asetus (EU) 2024/1689, konsolidoitu toisinto (50, 99 ja 111 artikla) sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2026/1744. Kansallinen valvonta ja seuraamukset: laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025), 5 ja 22 §. Tarkastuksen ja yleisen edun rajaus: komission kysymykset ja vastaukset 50 artiklasta. Artiklakohtaiset tiedot ja soveltamispäivät tarkistettu 4.10.2026. Tämä artikkeli päivitetään, jos säädökset muuttuvat.