Chatbot ja tekoälyasetus: mitä sivustollasi pitää nyt kertoa

EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteet ovat olleet voimassa 2.8.2026 alkaen. Jos sivustollasi on chatbot tai tuotat asiakkaille sisältöä tekoälyllä, velvoite koskee todennäköisesti sinua riippumatta siitä, ostitko toteutuksen vai teitkö sen itse. Tämä artikkeli käy läpi, mitä laki vaatii, keneltä, mihin mennessä ja miltä vaatimusten mukainen toteutus käytännössä näyttää.

Tämä on tiedotusta, ei oikeudellista neuvontaa. Kerron mitä säädös sanoo ja mistä se löytyy. Rajatapauksissa oman tilanteen arviointi kannattaa varmistaa juristilta.

Koskeeko tämä sinua? Kolme kysymystä

1. Onko sivustollasi chatbot tai muu botti, joka keskustelee ihmisen kanssa?

Jos on, käyttäjälle pitää kertoa, että hän asioi tekoälyn kanssa, paitsi jos se on olosuhteet huomioiden ilmeistä (50 artiklan 1 kohta). Käytännössä varminta on kertoa se joka tapauksessa: botin avausviesti, jossa lukee esimerkiksi "Olen tekoälyavustaja", täyttää vaatimuksen eikä maksa mitään. Tällä velvoitteella ei ole siirtymäaikaa: se koskee myös ennen elokuuta 2026 julkaistuja botteja.

2. Tuottaako palvelusi käyttäjille kuvaa, ääntä, videota tai tekstiä tekoälyllä?

Synteettistä sisältöä tuottavan järjestelmän on merkittävä tuotoksensa koneluettavasti niin, että ne ovat tunnistettavissa tekoälyn tuottamiksi (50 artiklan 2 kohta). Uusia järjestelmiä velvoite koskee heti; ennen 2.8.2026 markkinoille saatettujen järjestelmien on täytettävä merkintävaatimus viimeistään 2.12.2026 (111 artiklan 4 kohta). Tämä on se määräaika, joka monessa uutisessa mainitaan, ja on syytä huomata, että se koskee vain tätä merkintävelvoitetta, ei chatbotin ilmoitusvelvollisuutta.

3. Julkaisetko tekoälyllä tuotettua tekstiä tai kuvamanipulaatioita?

Aidon näköiset kuva-, ääni- ja videomanipulaatiot eli deepfaket on aina merkittävä (50 artiklan 4 kohta). Yleisen edun aiheista tiedottava tekoälyteksti on myös ilmoitettava, mutta velvoitteesta vapautuu, kun teksti on käynyt läpi ihmisen tekemän tarkastuksen ja julkaisija kantaa siitä toimituksellisen vastuun. Kielimallilla kirjoitettu ja itse huolellisesti tarkastettu markkinointiteksti ei siis pääsääntöisesti kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

Teitkö botin itse? Silloin tämä koskee erityisesti sinua

Vuonna 2026 chatbotin tai pienen tekoälytyökalun rakentaa itse iltapäivässä, ja moni on niin tehnytkin. Siinä on yksi seuraus, jota harva tulee ajatelleeksi: kun rakennat järjestelmän itse, olet todennäköisesti myös asetuksen tarkoittama tarjoaja. Ostetussa palvelussa ilmoitusvelvollisuuden toteutus on lähtökohtaisesti toimittajan huoli. Itse tehdyssä se on sinun, eikä sitä voi sysätä kenellekään.

Hyvä uutinen: velvoitteen täyttäminen on lähes aina pieni työ. Huono uutinen: sen puuttumisen huomaa kuka tahansa, joka avaa bottisi ja tietää mitä katsoa.

Miltä kunnossa oleva toteutus näyttää

• Chatbot: avausviesti kertoo heti, että kyse on tekoälystä, ja tieto näkyy myös botin nimessä tai otsikossa. Ei riitä, että asia mainitaan tietosuojaselosteessa, vaan ilmoituksen pitää tavoittaa käyttäjä siinä hetkessä, kun keskustelu alkaa.
• Sisältögeneraattori: tuotettuihin tiedostoihin lisätään koneluettava merkintä, esimerkiksi metatietoihin. Toteutustapa riippuu sisältötyypistä, ja se kannattaa vaatia toimittajalta tai rakentaa osaksi omaa järjestelmää.
• Tekoälyteksti: jos julkaiset ilman ihmisen tarkastusta yleisen edun aiheista, merkitse. Jos tarkastat itse ja vastaat sisällöstä, dokumentoi käytäntösi, sillä se on samalla vastaus, jos joku kysyy.

Entä sakot?

Enimmäissakko 50 artiklan rikkomisesta on 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi (99 artiklan 4 kohta). Pelottelu ei silti ole tässä oikea sävy: pienelle yritykselle todennäköisin seuraamus on valvojan korjauskehotus, ja isompi riski on asiakkaiden luottamus. Botti, joka esittää ihmistä, on huono löytö kenen tahansa asiakkaan tehdä, laista riippumatta.

Mitä kannattaa tehdä nyt

1. Avaa oma chatbottisi ja katso, kertooko se olevansa tekoäly. Jos ei kerro, lisää ilmoitus. Tämä on tyypillisesti yhden päivityksen asia.
2. Jos palvelusi tuottaa käyttäjille kuvia, ääntä, videota tai tekstiä, selvitä miten koneluettava merkintä on hoidettu. Vanhojen järjestelmien takaraja on 2.12.2026.
3. Kirjaa ylös, miten tekoälyllä tuotetut julkaisut tarkastetaan. Lyhytkin kirjallinen käytäntö riittää pitkälle.

Laajempi kokonaisuus (saavutettavuus, tietosuoja ja tekoälyasetus rinnakkain, rajoineen ja päivämäärineen) on käyty läpi artikkelissa kolme velvoitetta, jotka voivat koskea verkkopalveluasi.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö chatbotista kertoa käyttäjälle?

Pitää, ellei asia ole olosuhteista ilmeinen. Velvoite on voimassa 2.8.2026 alkaen ilman siirtymäaikaa.

Koskeeko tämä itse tehtyä chatbotia?

Koskee, ja usein tiukemmin kuin ostettua: itse rakennetun järjestelmän tarjoaja olet todennäköisesti sinä, jolloin velvoitteen toteutus on omalla vastuullasi.

Pitääkö tekoälyllä kirjoitetut markkinointitekstit merkitä?

Ei pääsääntöisesti, kun teksti on käynyt läpi ihmisen tarkastuksen ja julkaisija kantaa toimituksellisen vastuun.

Mikä määräaika on 2.12.2026?

Vain synteettisen sisällön koneluettavan merkinnän takaraja ennen 2.8.2026 markkinoille tulleille järjestelmille. Chatbotin ilmoitusvelvollisuudella ei ole vastaavaa siirtymää.

Millainen sakko rikkomisesta voi tulla?

Enimmillään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia liikevaihdosta, mutta todennäköisin seuraamus pienelle yritykselle on korjauskehotus, ja korjaus kannattaa tehdä ennen sitä.

Lähteet. Tekoälyasetus: asetus (EU) 2024/1689, konsolidoitu toisinto (50, 99 ja 111 artikla) sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2026/1744. Artiklakohtaiset tiedot ja soveltamispäivät tarkistettu 6.8.2026. Tämä artikkeli päivitetään, jos säädökset muuttuvat.